Jotain kaunista

Jo hetken aikaa olen huomannut rukoilevani näillä sanoin: "Isä, auta minua näkemään jokaisessa ihmisessä jotain kaunista".

Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että lopetan vertailemasta itseäni muihin, lopetan negatiivisten asioiden kaivelemisen ja yritän etsiä jokaisesta ihmisestä jotain kaunista. 

Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, niinkuin aika moni asia tässä maailmassa. Mutta mietipä sitä hetken. Mitä jos jokainen ihminen, erityisesti jokainen nainen katsoisi toista siitä näkökulmasta käsin, että tahtoo nähdä jotain kaunista?

Mitä jos emme naisina enää kiinnitäisikään huomiota toisen ylipitkäksi kasvaneeseen hiusmalliin, hassunnäköisiin korviin, liikakiloihin tai jo viidettä vuotta käytössä olevaan kulahtaneeseen laukkuun? 

Mitä jos lopettaisimme vertailemasta itseämme muihin ja lopettaisimme pelkkään ulkonäköön tuijottamisen? Tai mitä jos yrittäisimme etsiä kauneutta niistä ihmisistä, jotka eniten aiheuttavat meille päänsärkyä ja ummetusta? 

Kuvittele mielessäsi sellainen naisten maailma. Tiedätkö mitä minä näen? Näen onnellisia, vapaita naisia. Näen iloa ja riemua siitä kauneudesta, niistä piirteistä, jotka Jumala on itsekullekin antanut. Syömishäiriöekspertit ja plastiikkakirurgit ovat työttömiä. Kukaan ei puristele jenkkakahvojaan tuskainen ilme kasvoillaan tai vedä turhautuneena koko vaatekaappinsa sisältöä alas. Ihmisillä on paljon enemmän aikaa  ja energiaa toistensa kohtaamiseen. 

Tuollaisesta maailmasta minä unelmoin. Luulen tosin, että se on unelma joka ei koskaan täysin toteudu. Mutta meillä on mahdollisuus jokaisella päästä lähemmäs tuota maailmaa. Etsimällä kauneutta jokaisesta voimme sen löytää. Unohdetaan virheiden metsästys, suunnataan tähtäin kauneuteen. Ja se ei useinkaan tarkoita ulkoista ominaisuutta, vaan jotain upeaa ihmisen persoonassa, tavassa toimia ja olla. 

Joten rukoukseni tänäänkin on: "Isä, auta minua näkemään jokaisessa ihmisessä jotain kaunista".

with love, Josefiia

kuva: herewearewithluci.com

Valintoja

Jeesus kuoli jokaisen syntien tähden. Hän kärsi kuoleman, että meillä olisi elämä. Olemme pelastettuja armosta. Kyllä, monet nyökyttelevät tähän asti ja hurskaina sanovat asian olevan juuri näin. 

Mutta mitä sen jälkeen, kun olemme ottaneet Jeesuksen elämäämme? Miten pääsemme eteenpäin ja kasvamaan? Vastaus: jotta pääsemme lähemmäs Jumalaa, meidän on tehtävä valintoja. Ja tässä kohden jokainen uskovainen päästää pitkän, äänekkään huokaisun. 

Valintojen tekeminen on äärettömän monimutkaista ja vaikeaa. Jäätelöaltaalla minulla saattaa mennä kymmenenkin minuuttia, kun purjehdin päästä päähän ja aivoni rekisteröivät kymmeniä, toinen toistaan herkullisempia vaihtoehtoja. Mutta kun pitäisi valita vain se yksi. Entäs sitten vaatekaupassa? Kymmeniä paitoja, mutta varaa ei ole kuin yhteen! Huh, valitseminen on raivostuttavan rankkaa. 

Edellä kuvatut valintatilanteet eivät kuitenkaan vaikuta suhteeseeni Jumalan kanssa (ainakin luulen näin). Suhteeseeni Jumalan kanssa vaikuttaa aivan erilaiset valinnat. Siihen vaikuttaa se, valitsenko antaa päivästäni aikaa Jumalalle vai käytänkö mieluummin kaiken itseeni. Siihen vaikuttaa se, päätänkö olla juoruamatta kaveristani vai möläytänkö kaiken ulos ja heitän päälle vielä omat tulkintani tapahtuneesta. Siihen vaikuttaa se, valitsenko vangita väärät ajatukset vai antaa niiden temmeltää  ja juurtua vapaasti sydämeni maaperään.

Siihen vaikuttaa se, päätänkö pyrkiä lähemmäs Jeesusta vai tyydynkö haaleaan, elän itselleni, mutta haluan taivaaseen kun kuolen -elämään. 

Viime päivinä Jumala on puhunut minulle valinnoista ja olen joutunut hyvin tarkkaan tutkimaan omaa sydäntäni. Millä perustein teen valintojani ja miten ne vaikuttavat minun ja Jeesuksen suhteeseen? Annanko valinnoillani tilaa Jeesukselle vai suljenko Hänen vaikutusmahdollisuutensa sydämeni ulottumattomiin? 

Uskovaisen elämässä ei ole kyse vain yhdestä valinnasta, otatko Jeesuksen vastaan vai et. Se on toki tärkein valinta, mutta sen jälkeen tulee miljoonia pienempiä ja vähän suurempia valintoja, jotka sinun on ratkaistava. Ei hengellinen elämä ole ruusuilla tanssimista, luottamista armoon samalla kun tehdään syntiä tai traditionaalista seurakunnassa käymistä. 

Se on taistelua taistelun perään. Se on lihan kuolettamista oikeilla valinnoilla, kerta toisensa jälkeen. Tiedän, että tämä kuulostaa rankalta, eikä ollenkaan houkuttelevalta. Mutta oikeista valinnoista seuraa siunaus ja yltäkylläinen elämä Jumalan seurassa. 

"Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!" Sn.7:32/1933

Valintojen tekeminen on vaikeaa ja välillä liha pistää todella vastaan. Välillä myös epäonnistumme ja valitsemme väärin. Mutta muista, sinun ei tarvitse taistella yksin, vaan Jeesuksessa on kaikki viisaus ja voima, mitä tarvitset. Hän neuvoo sinua ja näyttää sinulle tien, pienissäkin asioissa. 

Ei ole siis yhdentekevää, miten valitset. Tänään, jokaisessa asiassa, minä haluan valita Jeesuksen.

Moriah Peters - I choose Jesus

with love, Josefiia

kuvat: 1. felixmack.net
2. darrellcreswell.wordpress.com